Kun sote-päättäjät pohtivat ratkaisuja kustannussäästötalkoisiin, toivon että henkilöstövähennysten sijaan listan korkeimmalta sijalta löytyisi teknologian hyödyntäminen palveluiden tehostamisessa.
9.9.2019
VideoVisit Oy:n varatoimitusjohtaja Juhana Ojala lähestyy avoimella kirjeellä julkisen sote-kentän päättäjiä ja kehottaa heitä rohkeammin tukemaan hyvinvointiteknologian käyttöönottoa keskellä vaikeaa taloustilannetta ja sote-palveluiden uudelleenorganisoitumista.
Kuntavetoiset sote-toimijat talousvaikeuksissa
Etelä-Suomen sanomat uutisoi sunnuntaina 8.9.2019, että pahasti budjetiltaan alijäämäisen Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän sisäinen selvitystyö tulee ohjaamaan yhtymää supistamaan palveluverkkoaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Selvityksen tarkemmat tulokset on tarkoitus esitellä PHHYKY:n muutosjohtaja Asko Saaren mukaan syyskuun lopussa. ESS kuitenkin nostaa uutisessaan esille, että työryhmä suunnittelee toiminnan supistamista ja keskittämistä pienemmissä kunnissa yhteen ainoaan toimipisteeseen. Samalla Lahden alueen toimipisteitä tulisi lakkauttaa isolla viikatteella.
PHHYKY ei paini talousongelmiensa kanssa yksin. Aiemmin toukokuussa Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien yhteisen sote-yhtymän Soiten valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamistoimenpiteet, joiden avulla sote-yhtymä tavoittelee jopa 15 miljoonan euron kustannussäästöjä. Vastaavasti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote uutisoi elokuussa käynnistävänsä koko organisaatiota koskevat yt-neuvottelut joilla tavoitellaan pysyviä 9 miljoonan euron säästöjä. Essote kertoi yt-neuvottelujen taustalla olevan esimerkiksi kuntayhtymän toimintaa rahoittavien jäsenkuntien hankala taloustilanne.
PHHYKY, Soite ja Essote ovat vain jäävuoren huippu. Trendi läpi Suomen on yhtenäinen – kunnat taistelevat isojen talousongelmien kanssa ja joutuvat perkaamaan tiheällä kammalla omaa toimintaansa kustannussäästöjä laskiessa. Syitä kuntasektorin sote-palvelutuotannon ongelmiin on haettavissa monesta suunnasta. Jokainen voi pohtia kuinka paljon vaikutusta viime hallituksen sote-suunnitelman karille ajolla on kuntien nykyiseen ahdinkoon. Varmasti useampi perusturvajohtaja näki päiväunia sote-maakunnan pelastavasta kädenojennuksesta talouskurimuksen keskellä. Ulkopuolisen silmin katsottuna ongelman juuret ovat kuitenkin paljon syvemmällä sote-palveluntuottajien omassa toiminnassa.
Rohkeammin teknologiaa käyttöön
Viimeisten vuosien aikana olen päässyt yritykseni kautta seuraamaan läheltä digitaalisten palveluiden jalkauttamista kuntien ja sote-yhtymien toimintaan. Valitettavan usein vastaan on tullut tilanteita, joissa puheet ja toiminta eivät kohtaa. Viime hallituksen sote-strategia ajoi erityisesti sote-kuntayhtymiä valmistautumaan kilpailuun yksityisten toimijoiden kanssa samalla, kun organisaatioissa valmistauduttiin myös oman toiminnan siirtoon tuleville sote-maakunnille. Tämä tahto uudistua ja pysyä yksityisten toimijoiden vauhdissa mukana näkyi positiivisesti sote-yhtymien halukkuudessa kehittää omia etähoidon palveluita.
Sote-maakunnat odottavat edelleen tuloaan, mutta vanha sanonta ”pakko on paras muusa” ajaa talousvaikeuksissa painivia kuntia ja sote-yhtymiä miettimään omaa toimintaansa uusiksi. Kun sote-päättäjät pohtivat ratkaisuja kustannussäästötalkoisiin, toivon että henkilöstövähennysten sijaan listan korkeimmalta sijalta löytyisi teknologian hyödyntäminen palveluiden tehostamisessa. Hoitoresursseille on nimittäin jatkossakin tarvetta, enemmänkin tulisi miettiä miten nykyresurssit saataisiin riittämään kasvavan asiakasmäärän palvelemiseen.
Hyvänä esimerkkinä vanhuspalveluiden rohkeasta uudistamisesta toimii mm. Helsingin kaupunki. Helsinki on jo vuosia osoittanut, että riittävän isolla volyymilla tuotettu kotihoidon etähoito tuo vuosittain lähes kymmenen miljoonan euron säästöt. Etähoidon onkin laskettu olevan jopa 85% kustannustehokkaampaa kuin kotihoidon fyysiset käynnit. Ei ole myöskään sattumaa, että Suomen sote-yhtymien mallioppilas Eksote on entisen toimitusjohtajansa Pentti Itkosen johdolla todennut, että kotihoidon kasvavat asiakasvolyymit voitaisiin kattaa nykyresursseilla, jos kotihoidon käynneistä 20-30% olisi etäkäyntejä. Kun tällä hetkellä Suomessa kotihoidon käynneistä vain noin 1% on etäkäyntejä, on helppo todeta etähoidon olevan todella hyödyntämätön palvelumuoto vanhuspalveluissa. Tähän reagoi mm. Soite, jonka valtuuston 27.5.2019 hyväksymä suunnitelma talouden tasapainottamiseksi sisälsi linjauksen jossa kotihoitoa tuetaan lääkerobotein ja virtuaalihoidolla. Toivottavaa on, että vastaavia vahvoja päätöksiä linjataan myös muissa kunnissa ja sote-yhtymissä.
Samalla myös muita sote-palveluita tulisi vahvemmin ohjata kotiin tarjottujen sähköisten palveluiden suuntaan. Esimerkiksi kotisohville viety etävastaanotto ja erilaiset sähköiset hoidontarpeen arvioinnit tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden saada hoitoa jo ennen terveysasemalle tuloa. Tämä taas vähentää turhia vastaanottokäyntejä, joka on iso osa julkisen sote-sektorin kulueristä. Kehotankin PHHYKY:n ja muiden sote-yhtymien johtajia miettimään palvelumallia uudistaessaan myös etädiagnostiikan ja etälääkärimallin laajempaa käyttöönottoa.
Kun yksiköitä lakkautetaan ja pohditaan minne alueille lääkäriresurssit riittävät, yhtenä ratkaisuna on ylläpitää hoitajavastaanottoa maakunnan haja-asutusalueilla etälääkäri-palvelumallin avulla. Esimerkkinä tästä toimii Essote, jossa etädiagnostiikkapalvelua on rohkeasti otettu käyttöön haja-asutusalueen ”sateliittipisteissä”, eli toimipisteissä joissa palvelee hoitajavastaanotto. Asiakas saapuu normaalisti hoitajan vastaanotolle, mutta lääkäri liittyy vastaanottotapahtumaan etänä konsultoimaan hoitajaa. Näin esimerkiksi flunssakauden aikaiset lääkärivastaanottotapahtumat voidaan hoitaa lähempänä asiakasta, vaikka lääkäri olisikin fyysisesti kymmenien kilometrien päässä pääterveysasemalla.
Muutos vaatii päämäärätietoista johtamista
Terveysteknologiasta ja etähoidosta keskusteltaessa Siilinjärven onnekkaiden lottovoittajien palkkiosummat olisivat varmasti todella lähellä, jos saisin euron jokaisesta kerrasta, kun kuulen omaan korvaan jo melko puhki kuluneen fraasin ”Onhan tämä kyllä sitä tulevaisuutta.”. Kyse ei ole tulevaisuudesta, vaan ratkaisut ovat jo täysin nykypäivää ja niitä tulisi päämäärätietoisesti ajaa osaksi kuntalaisille tarjottavia terveydenhuollon palveluita. Suurin haaste ei ole teknologia, vaan uusien palvelumallien jalkauttamisen kankeus. Vanhan koneiston rattaat ovat hitaita kääntymään uuteen suuntaan.
Suomessa yli 100 etähoidon käyttöönottoa läheltä seuranneena olen huomannut, että valitettavan usein kuntaorganisaatio on ollut täysin telineissä oman valmiutensa kanssa ottaa palveluita käyttöön. Yleisimmät ongelmakohdat voisi listata seuraavasti:
- Organisaatiossa ei ole selkeää strategiaa digitaalisten sote-palveluiden jalkauttamiseen
- Johto ei ole linjannut selkeitä, seurattavia ja mitattavia tavoitteita digipalveluille
- Digitaalisten palveluiden tuotantovastuu on sirpaloitunut (kokonaisvastuu puuttuu) – tai yhdelle henkilölle kaatuu kaikki organisaation kehittämisvastuu
- Muu toiminta on sekaisin, eikä organisaatiossa ole varattu resursseja ja aikaa uusille digipalveluiden edistämiselle
Yllä olevat huomiot ovat puhtaasti seurausta johtamistyön epäonnistumisesta. Tämä aiheuttaa sen, että kustannussäästöjä ja palveluiden tehostamista tuovien hyvinvointiteknologioiden käyttöönotto on hidasta ja kankeaa. Moni hyvä palvelu ja teknologia on jäänyt nurkkaan pölyttymään, kun organisaatio on kipuillut oman valmiutensa kanssa ottaa ratkaisuja käyttöön.
En voi kylliksi korostaa koko sote-organisaatiota koskevan digi-strategian tärkeyttä. Ilman selkeitä tavoitteita sekä työkaluja niiden seuraamiseen, riittävää resursointia ja henkilökunnan ohjausta, teknologian käyttö jää vajavaiseksi. Sinä joka luet kirjoitustani ja toimit julkisen sote-palveluntuottajan johtotehtävissä – seuraavan kerran johtoryhmässä kululeikkauksia pohtiessasi nosta rohkeasti esille teknologian hyödyntäminen. Suomi tarvitsee nopeasti lisää Helsingin kaupungin ja Eksoten kaltaisia menestystarinoita!
Juhana Ojala
Executive VP, Sales & Business Development
P. +358 40 5682182
email: juhana.ojala@videovisitglobal.com
