Oiva Health on ollut mukana Kardemummon ja Helsingin yliopiston Musiikin muistijäljillä -tutkimushankeeseessa viime vuoden alkusyksystä lähtien. Tutkimushanketta johtaa neuropsykologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistolla työskentelevä Teppo Särkämö. Kyseinen hanke pyrkii selvittämään, millä tavoin musiikin käyttöä voidaan optimoida muistisairauksien hoidossa. Oiva Health tuo hankkeeseen mukaan uudenlaisen tavan tuottaa sisältöä yleisölle etäyhteyden välityksellä.
Teksti ja kuvat: Päivi Pirhonen, Kardemummo
Kardemummo ja Helsingin yliopiston Musiikin muistijäljillä -tutkimushanke jatkavat yhteistä taivaltaan. Kyseinen hanke pyrkii selvittämään, millä tavoin musiikin käyttöä voidaan optimoida muistisairauksien hoidossa. Kardemummon rooli on ollut musiikkiryhmien ohjaaminen eritasoisesti muistisairaille ikäihmisille useissa eri hoivakodeissa. Ryhmien toiminta on rakentunut HILDA-palvelun musiikkisisältöjen ympärille.
Jokin on silti muuttunut.
Kardemummon toimistolle nousi viime alkusyksynä studiotila, jonka valojen loisteessa musiikkiryhmä sai yhteyden tutkimukseen kotoa käsin osallistuviin ikäihmisiin. Yhteys oli mahdollista tutkimuksen uuden yhteistyökumppanin, Oiva Healthin avustuksella. Heidän musiikkiryhmälle tarjoamiaan laitteita ja digialustaa hyödynnetään lähtökohtaisesti ikäihmisten etähoivan toteuttamiseen.
Millaiset odotukset pyörivät Musiikin muistijäljillä -tutkimushanketta johtavan Teppo Särkämön mielessä?
“Odotan ja toivon, että HILDAn avulla etänä toteutettavassa musiikkiryhmässä syntyy aktiivista kontaktia ja positiivista vuorovaikutusta osallistujien kesken ja vetäjän kanssa. Sen lisäksi toivon, että musiikin kyky herättää tunteita ja muistoja, virkistää ja yhdistää välittyy myös etätoteutuksen kautta.
Toivon myös, että toteutuksessa käytettävä verkkoalusta toimii hyvin käytännössä ja sen käyttäminen tuntuu osallistujille helpolta ja luontevalta.”
Aikaa, musiikkia ja vuorovaikutusta
Projektisuunnittelija Teija Saarinen ja ryhmää kasvotusten ja nyt etänä ohjannut Teija Sotikoff istuvat alas jakaakseen kokemuksia kymmenen viikkoa kestäneen musiikkiryhmän etätoteutuksesta. Ikäihmisten osallistaminen etäyhteydellä palkitsi, mutta pisti myös opettelemaan uutta.
– Etäyhteys rajasi keinoja ja aisteja, joita saatoin ryhmätilanteissa hyödyntää. Samalla puheäänen ja audion roolista muodostui aiempaa tärkeämpää, Sotikoff kertoo.
– Ulosanti oli osalla ryhmäläisistä hyvin rajallista tai puhe itsessään vaikeaselkoista, jolloin tehtäväni oli myös tulkata ihmisiä toisilleen, hän jatkaa.
Sotikoff mainitsee vielä, että etäyhteys toi ikäihmisissä pintaan myös erilaista rehellisyyttä. Kommentteja ei ujosteltu samoin kuin kasvotusten.
Vaikka etäyhteys vaikuttikin siihen, miten paljon musiikkiryhmän ohjaaja saattoi lukea yleisöstään, olivat musiikin aikaansaamat tunteet selkeästi nähtävissä. Sen lisäksi ryhmä sai musiikin siivellä aikaiseksi toimintaa myös heissä, jotka vaikuttivat hetkeä aiemmin innottomilta osallistumaan.
– Ihmisten jututtaminen vaati vihjeitä, aikaa ja koukkujen heittämistä. Vaati opettelua arvioida sitä, kenet oli milloinkin sopivaa vetää mukaan keskusteluun. Tuli myös opetella sopiva kieli, joka puhutteli kaikkia osallistujia, kertoo Teija Sofikoff.
Musiikkiryhmän päättyessä tuli Sotikoffin hetki kysyä palautetta kotikatsomoiden suunnalta. “Kyllä tää musiikki on herättänyt muistoja” ja “Olen kyllä nauttinut näistä tapaamisista”, hän sai kuulla.
Oiva Healthin arvokkaita oppeja etäyhteyden mahdollisuuksista
Oiva Health, entinen VideoVisit, aukaisi etäyhteyksiä ikäihmisten koteihin jo reilut kymmenen vuotta sitten. Palvelun kautta kotihoidon asiakas saa hoitoa ja hoivaa suoraan kotiin, sekä pystyy olemaan kuvayhteydessä perheenjäseniinsä ja ystäviinsä. Asiakas saa kotiinsa tablettilaitteen, ja soittoon vastaamiseen riittää yksi kosketus – toiveesta yhteys saadaan aukeamaan ilman sitäkin.
Oiva Healthilla on heidän tarjoamansa etähoivan myötä kokemusta sosiaalisesti tärkeiden ryhmätuokioiden järjestämisestä etäyhteydellä. Heidän asiakkaansa voivat osallistua virikkeellisiin ryhmätuokioihin muiden käyttäjien kanssa. Tarjolla on etäkahvilaa, jumppatuokioita, lukuhetkiä, musiikkiesityksiä, etäkulttuuritapahtumia yms. Edellä mainitut yhteiset hetket muodostuvat usein päivän odotetuimmiksi tapahtumiksi.
– Kun ryhmä asiakkaita on riittävän pieni ja he tapaavat säännöllisesti, saadaan asiakkaille luotua yhteisöllisyyden tunnetta. Säännöllisyys auttaa rakentamaan rennompaa ja luottamuksellisempaa ilmapiiriä. Kannustava ja avoin ilmapiiri luovat ympäristön, jossa ihmiset voivat ilmaista itseään vapaasti ja jossa erilaisuutta arvostetaan.
Tärkeintä on kuitenkin luoda tilaa vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle etäyhteyden välityksellä, tarjota mahdollisuuksia ihmisten välisten suhteiden rakentamiseen ja varmistaa, että kaikki tuntevat itsensä osaksi yhteisöä. Vaikka etäyhteyden kautta luotu yhteisöllisyys vaatii erilaisia lähestymistapoja verrattuna fyysiseen läsnäoloon perustuvaan yhteisöllisyyteen, se voi silti olla vahva ja merkityksellinen osa ryhmän dynamiikkaa, kertovat Oiva Healthin etähoidon asiantuntija Eija Kakko ja markkinointijohtaja Katariina Ojala.
“Kaikki tulee minun luokseni. Minun ei tarvitse tehdä mitään”
Seitsemän ikäihmistä osallistui Musiikin muistijäljillä -tutkimuksen musiikkiryhmään kodeistaan käsin ja he tapasivat ryhmässä itselleen uusia ihmisiä. Millaista oli ikäihmisten keskinäinen vuorovaikutus etäyhteyden varassa?
– Ryhmän sisällä tapahtui vuorovaikutusta. Joku saattoi esimerkiksi kysyä tai jakaa vinkkejä toiselle ryhmäläiselle. Se oli hienoa. Tällainen vaati toki tilaa ja aikaa, kommentoi Teija Saarinen.
Etänä toteutettu musiikkiryhmä mahdollisti kontaktin myös heihin, jotka eivät muuten pääsisi paikalle. Ikäihmisille tämä mahdollisti jotain uutta ja helppoa. “Kaikki tulee minun luokseni. Minun ei tarvitse tehdä mitään”, oli yksi osallistujista kommentoinut.
– Olin etukäteen varma, että joku kaipaisi apua kotioloissaan. Varmistimme tuttuuden, helppouden ja toimintavarmuuden huolella etukäteen. Kävimme kodeissa esittelemässä laitteen yms. Tämän jälkeen ikäihmisillä ei tullut enää tarpeita saada apua, Saarinen vastaa.
– Sairastelevatkin ihmiset pääsivät etäyhteyden myötä osallistumaan tekemiseen. Osallistumisprosentti oli todella korkea, Saarinen jatkaa.
Musiikin muistijäljillä -tutkimuksen näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista
Tarjosiko etäyhteydellä toteutettava musiikkiryhmä tutkimukselle jotain uutta?
– Etänä toteuttava musiikkiryhmä tuo tutkimukseen uuden, tärkeän ja kiinnostavan ulottuvuuden, eritoten muistisairaille suunnattujen musiikkipalvelujen saatavuuden ja skaalautuvuuden näkökulmasta. Ottaen huomioon väestön ikääntymisen tuoman suuren kasvun muistisairaiden määrässä, hoivapalvelujen jatkuvan keskittämisen (ja myös karsimisen) ja pitkät maantieteelliset yhteydet Suomessa sekä myös mahdolliset erityisolosuhteet (kuten COVID-pandemian aikana), on tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää, että muistisairaiden pääsy toimintakykyä tukeviin musiikki- ja kulttuuripalveluihin voidaan taata ja sitä myös aktiivisesti kehitetään. Etäteknologialla toteutettavat sisältöpalvelut, kuten HILDA, ovat tässä avainasemassa.
Erittäin mielenkiintoista on nähdä tutkimuksessamme missä määrin etänä toteutettavien musiikkiryhmien vaikutukset muistisairaiden hyvinvointiin, kuten kognitiiviseen toimintakykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun, vastaavat livenä toteuttavia musiikkiryhmiä ja myös perinteistä musiikkiterapiaa sekä ymmärtää tarkemmin, kenelle etätoteutus parhaiten soveltuu, kommentoi tutkimusryhmää johtava Teppo Särkämö.
Ryhmä jatkuu etänä keväällä 2024.
