Väestömme ikääntyy kasvavalla vauhdilla ja ihmiset asuvat entistä pidempään omissa kodeissaan. Kodin merkitys ikäihmiselle on suuri. Koti tuo iloa ja luo turvaa elämään. Ikääntyessä kuitenkin erilaiset toimintakyvyn rajoitukset lisääntyvät mm. sairauksien myötä. Kotona-asumisen tukeminen sekä hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen kotiin koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi.
Kotona elämä ja arki punoutuvat yhteen muistojen ja menneisyyden kanssa. Omassa kodissa saa toimia kuten itse haluaa oman pystyvyyden, taidon ja jaksamisen mukaan. Kotona asuminen tukee ikäihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, ylläpitää toimintakykyä ja lisää elämän merkityksellisyyttä ja onnellisuutta. Suurin osa ihmisistä asuisi kaikkein mieluiten omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista.
Sisältöä ja aktiviteettejä kotiin etäyhteyksin
Etähoivan tavoitteena on mahdollistaa ihmisten asuminen omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Sen avulla kotona asuville ikäihmisille pystytään tarjoamaan erilaisia palveluita helposti etäyhteyksin. Kuvallinen etähoiva mahdollistaa esimerkiksi kotihoidon etäkäynnit, yksilö- ja ryhmäkuntoutukset, sosiaaliset tuokiot ja ”kahvihetket”. Etäkotihoidossa palvelun kautta voidaan mm. seurata lääkkeenottoa, ohjata ruokailussa ja toteuttaa erilaisia kuntoutusjumppia.
”Tuttu ympäristö tukee toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä, ja rutiinien varassa voi olla helppo ja hyvä toimia sairauden edetessäkin. Ympäristön muutokset saattavat sekoittaa, vähentää omatoimisuutta ja aktiivisuutta sekä lisätä turvattomuuden tunnetta. Siksi myös hoito ja kuntoutus tulisi järjestää kotiin ja kotona asumista tukevaksi niin pitkään kuin mahdollista.” (Muistiliitto Ry, 2021)
Ikäteknologia luonnolliseksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita
Sosiaali- ja terveysministeriö (2020) on linjannut yhdeksi kansalliseksi tavoitteeksi, että itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat ovat parantaneet ikäihmisten hyvinvointia vuoteen 2030 mennessä ja kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus hyödyntää kyseisiä teknologia ratkaisuja.
”Tulevina vuosina ikääntyvä väestö on entistä tottuneempaa käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa sekä nykyisten että uusien teknologioiden laajamittaisemman käytön. Teknologiaa voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monella eri tavoin.” (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: tavoitteena ikäkyvykäs Suomi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3).
Ikäteknologia tulisi nähdä mahdollistajana, joka luo uusia tekemisen tapoja vanhuksen elämään, laajentaa maailmaa ja lisää onnellisuutta. Teknologia tuo ikäihmisille uuden tavan toimia, olla merkityksellisempi osa nyky-yhteiskuntaa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Ikäteknologian käyttö lisää aktiivisuutta ja sosiaalisuutta.
Etäkotihoidolla läsnäoloa ja aitoja kohtaamisia ikäihmisen arkeen
Etäkotihoidon piirissä oleva asiakas voi osallistua esimerkiksi tabletin välityksellä erilaisiin sosiaalisiin jumppatuokioihin ja kahvitteluhetkiin kotisohvalta käsin. Tämän samaisen tabletin kautta hän saa hoitoa ja hoivaa suoraan kotiin sekä pystyy olemaan kuvayhteydessä perheenjäseniinsä ja ystäviinsä.
Käyttäjäkokemuksien mukaan etähoiva koetaan jopa mielekkäämpänä muotona kuin perinteinen kotihoidon käynti. Hoitajan kiireetön läsnäolo, aito kohtaaminen ja pysähtyminen juuri siihen hetkeen on arvokas kokemus kotona asuvalle asiakkaalle. Säännölliset tapaamiset saman hoitajan kanssa luovat myös pysyvyyttä ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Nämä hetket muodostuvat usein päivän odotetuimmiksi tapahtumiksi ja ovat todella tärkeitä etäkotihoidon asiakkaille.
Teknologian käyttö luo onnistumisen iloa ja merkityksellisiä kokemuksia
Monesti ajatellaan, että ikääntyvät eivät kykene käyttämään teknologiaratkaisuja, koska laitteet ovat liian monimutkaisia tai heillä ei ole tarvittavaa osaamista tai ymmärrystä. Todellisuudessa moni iäkäs on utelias, valmis kokeilemaan ja oppimaan uutta.
Esimerkiksi etähoivaan kehitetyn VideoVisit® tabletin käyttäminen lisää todistetusti asiakkaan ylpeyden ja minäpystyvyyden tunnetta, onnistumisen iloa sekä elämän merkityksellisyyttä. Ja ainoa asia, mitä hänen tulee tehdä, on saapua laitteen eteen sen soidessa. Teknologian käyttäminen ei katso ikää. Tärkeää on, että valitaan ikäihmisen käyttöön parhaiten soveltuvat laitteet ja palvelut – helppokäyttöisyys sekä turvallisuus edellä.
Ennakkoluulot ikäteknologiaa kohtaan saattavat tulla ikäihmisen lähipiiriltä tai sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisilta. Tämä hidastaa osaltaan ikäteknologian käyttöönottoa ja kehitystä. Omien ennakkoluulojen ja ajattelutapojen muuttaminen mahdollistaa uudet oivallukset.
Me pystymme luomaan arvokkaampaa ja onnellisempaa elämää sekä tulevaisuutta läheisillemme, kun suhtaudumme avoimesti ja uteliaasti uusiin toimintatapoihin ja ymmärrämme teknologian mahdollisuudet tukea kotona asumista.
Lähteet
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3.
Muistiystävällinen ympäristö ja turvallisuus: Koti ja pihapiiri, Muistiliitto Ry, 2021.
